Valitse kategoria
Näytä ALE-tuotteet
X
Vain alennetut
Valitse tuotemerkki
X
BSN
Biolatte
Biotech
Chained Nutrition
Fast
Finnmax
Fitfarm
Gainomax
Leader
Mass
Maxim
Multipower
MusclePharm
MuscleTech
Mutant
MyProtein
Nutramino
Nutrilett
Olimp
Optimum Nutrition
Puhdistamo
Quest
Scitec Nutrition
Self Omninutrition
Skip
SmartSupps
Solgar
Star Nutrition
Supermass Nutrition
Swedish Supplements
Vitargo
Weider
Allmax
Atkins
Biomed
Biotechusa
Cocovi
Dalblads
Delicato
Deltanutrition
Dexal
Enzymedica
Fairing
Foodin
Gaspari
Hankintatukku
Holistic
Ironmaxx
Leadersportsnutrition
Musclemeds
Nanox
Naturamedia
Now
Nutrend
Paleocrunch
Rawbite
Reflexnutrition
Select
Sportlife
Sportlifenutrition
Stacker2europe
Sunwarrior
Syntrax
Urtekram
Valioravinto
Vitaprana
Voimaruoka
Hinta
Valitse väri
X
Valitse kauppa
X
Aminopörssi
Apteekkituotteet
Fitnesstukku
Hyvinvoinnin Tavaratalo
Mass.fi
Shopping4net
Urheilutuote
Poista kaikki suodattimet

Proteiinit

675 tuotetta 7 kaupasta
< Edellinen

Proteiini

Proteiini on solujen tärkein rakennusaine. Proteiinien saanti on rasvan saannin ohella elimistölle välttämätöntä toisin kuin hiilihydraatin. Proteiinit koostuvat aminohapoista, ja niiden määrä ja laatu vaikuttavat siihen, kuinka optimaalisesta proteiinista on kyse, jos ajatellaan sen käyttöä ravinnoksi. Laadultaan hyvää proteiinia on esimerkiksi lihassa, koska sen aminohapoissa löytyy kaikkia niitä välttämättömiä aminohappoja, joita elimistömme ei pysty valmistamaan. Muita hyviä proteiininlähteitä ovat esimerkiksi kala, kana, kananmunat ja maitotuotteet.

Proteiinin tarve

Proteiinia tulisi ihmisen saada päivittäin 1-2 grammaa kehonpainokiloa kohden. Liikunta lisää proteiinin tarvetta ja varsinkin voimalajien harrastajilla päivittäinen proteiinimäärä tulisi olla lähellä tuota 2g/kehonpainokilo, painonpudotusvaiheessa jopa ylikin.

Proteiinilisäravinteet ruokavalion lisänä

Proteiinijauheet soveltuvat erityisesti voimalajien harrastajille, mutta ne voivat hyödyttää muidenkin lajien harrastajia ja myös aivan tavallista kuntoilijaa. Palautusjuoma, jossa on hiilihydraattia ja proteiinia, soveltuu kaikkiin lajeihin, jotka ovat fyysisesti raskaita. Aerobisissa lajeissa palautusjuoman ei tarvitse olla niin proteiinipitoinen kuin esimerkiksi kehonrakennuksessa.

Proteiini lisäravinteen muodossa nautittuna puolustaa paikkaansa kätevyytensä takia. Vaikka saman määrän laadukasta proteiinia saakin lihasta, kananmunasta tai maitotuoteista, se ei imeydy yhtä nopeasti kuin vaikkapa laadukas proteiini-isolaatti. Nopeus on tärkeää maksimaalisen palautumisen saavuttamiseksi esimerkiksi rasittavan liikuntasuorituksen jälkeen.

Laihduttajalle proteiinijauheet saattavat olla kätevä tapa pitää ruokavalio riittävän proteiinipitoisena, jotta lihasmassan menetys laihdutuksen aikana olisi mahdollisimman vähäistä. Jos laihdutuksen yhteydessä ei pidetä huolta lihasmassan säilymisestä, prosessi saattaa helposti johtaa ns. jojolaihduttamiseen. Proteiinijauheet imeytyvät elimistöön eri nopeudella riippuen siitä, millaisesta lähteestä jauhe on tehty. Myös niiden aminohappokoostumus vaihtelee.

Heraproteiini

Heraproteiinia pidetään yleisesti laadukkaimpana proteiinina, varsinkin palautusjuomakäytössä. Se imeytyy nopeasti ja saa siten nopeasti katkaistua harjoittelun jälkeisen katabolisen (kudoksia hajottavan) tilan. Hera on peräisin maidosta ja valmistusmenetelmästä riippuen se on joko konsentraattia tai isolaattia, joista jälkimmäinen on laadukkaampaa, koska siinä on jäljellä heran arvokkaat ainesosaset, mikrofraktiot. Heraisolaatissa ei ole juurikaan rasvaa eikä laktoosia.

Kaseiini

Kaseiini on toinen maidosta saatava proteiini. Sen ominaisuudet ovat hyvin erilaiset kuin heran. Kaseiini imeytyy hitaasti ja siten antaa elimistölle käyttöön proteiinia tasaisesti ja pitkään. Tämän takia kaseiini soveltuu hyvin välipalana nautittavaksi ja erityisen hyvin yöproteiiniksi takaamaan elimistölle proteiinia koko yön ajaksi.

Maitoproteiini

Maitoproteiinijauheet sisältävät maidon kummankin proteiinin, sekä heran että kaseiinin. Suurin osa tästä on kaseiinia( n. 80 %), joten maitoproteiinijauheita voi käyttää samalla tavalla kuin kaseinaatteja, jotka sisältävät vain kaseiinin.

Soijaproteiini

Soijaproteiinia pidetään kasvikunnan laadukkaimpana proteiinina ja sillä on joitakin ominaisuuksia ja etuja, joita ei löydy muista merkittävistä proteiininlähteistä. Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että soija voi ehkäistä jossain määrin mm. eturauhassyöpää. Sillä on myös kyky pitää aineenvaihdunta vilkkaana, koska aktivoi kilpirauhasta. Voimaharjoittelijoilla on ollut Soijaa kohtaan ollut pitkään ennakkoluuloja sen sisältämän fytoestrogeenien vuoksi. Tutkimukset kuitenkin ovat osoittaneet ettei soijan käyttö vaikuta miehillä merkittävästi testosteronin määrään laskevasti. Soijassa on runsaasti glutamiinia, arginiinia sekä haaraketjuisia aminohappoja (BCAA).

Lisää proteiineista

Proteiineista on kohuttu viime vuosina runsaasti, kun niiden merkitys osana terveellistä ruokavaliota on useissa tutkimuksissa havaittu. Myös sporttisuuden kovan nousun myötä protskut ovat olleet isossa huudossa. Proteiinit eli valkuaisaineet ovat siis paitsi energiaravintoaineita niin suojaravintoaineita. Niistä saadaan energiaa, ja ne ovat elämälle välttämättömiä. 

Proteiinin rakenne

Proteiinit rakentuvat aminohaposta. Ihmiselle välttämättömiä aminohappoja on yhdeksän, ja ne on saatava ruoasta, sillä ihmiskeho ei osaa valmistaa niitä. Proteiini on kehomme rakennusaine, sitä on kaikkialla kehossamme. 

Proteiinin tehtävät

Proteiineilla on useita tehtäviä ihmisen elimistössä. Ensinnäkin ne mahdollistavat kasvun: ne muodostavat kasvuaikana uusia kudoksia. Lisäksi niitä tarvitaan kudosten uusiutumiseen. Proteiinit myös lisääät elimistön vastustuskykyä, sillä ne muodostavat vasta-aineita. Ne myös uljettavat ravintoaineita ja kaasuja veressä, ja niistä muodostetaan entsyymejä ja hormoneja.

Proteiinin tarve

Periaatteessa ravitsemussuositusten mukaan proteiinia kuuluisi saada 10-20 % päivän energiasta, eli painokiloa kohden 1,1 - 1,3 grammaa. Suomessa proteiinin saanti on hyvällä mallilla: sitä saadaan keskimäärin noin 100 grammaa päivässä. 

Normaalia elämäntapaa noudattava ihminen saa riittävän määrän proteiinia yksinkertaisesti syömällä lautasmallin mukaan niin, että joka aterialla saa jotain proteiinipitoista, kuten kalaa, lihaa, kanaa, kananmunaa, maitoa tai muita maitotuotteita tai palkokasveja. Urheilullisella ihmisellä ja etenkin kuntosaliharrastajilla proteiinin tarve on suurempi. Lihasmassan kasvatus onnistuu tehokkaasti runsaan proteiininsaannin ansiosta: lihasmassan kasvusta haaveilevan tulisikin saada noin 1,5 g tai jopa 2 g proteiinia painokiloa kohden. Proteiinilla on tärkeä merkitys paitsi lihasmassan kasvattamisessa, niin lihasten palautumisessa, sillä proteiini esimerkiksi palautusjuomassa tutkitusti nopeuttaa treenistä palautumista. Samalla proteiini ehkäisee rasitusvammojen syntyä. 

Myös iäkkäillä, laihduttajilla sekä usein sairastelevilla proteiinin tarve on normaalia suurempi. Iäkkäillä runsas proteiininsaanti auttaa säilyttämään olemassaolevaa lihasmassaa ja tukee näin toimintakyvyn säilymistä. Laihduttajan kannattaa syödä runsaasti proteiinia, sillä ne lisävät kylläisyyden tunnetta ja pitävät näin nälän tunteen loitolla pitkään. Näin myös makeannälkä pysyy poissa. Yleisen harhaluulon mukaan proteiini ei kuitenkaan suoraan muutu lihakseksi, vaan liiallinen proteiini, ihan kuten hiilihydraatit ja rasvatkin, varastoituu rasvaksi kehoon.